Annika Bengts tutki muotoilun maisterityössään, miten yhteinen logiikka sairaala- ja terveydenhuollon tilojen suunnittelussa voisi ratkaista alan isoja ongelmia. Muotoilun, liiketoiminnan ja teknologian yhdistävä yhteistyö on avain isojen ja kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Kerro hieman itsestäsi.
— Olen Annika Bengts ja opiskelin Aallon International Design Business Management (IDBM) ohjelmassa muotoilun laitoksessa.
Mistä IDBM-opinnoissa on kyse?
— IDBM-maisteriohjelma perustuu monialaiseen tiimityöhön ja se tukee Aalto-yliopiston alkuperäistä visiota muotoilun ja tekniikan yhdistämisestä globaalin liiketoiminnan kehittämiseen. IDBM-opinnoissa integroidaan muotoilu, liiketoiminta ja tekniikka, tarkoituksena kouluttaa opiskelijoita luomaan merkityksellisiä tulevaisuuden innovaatiota.
— Opiskelu tapahtuu pääasiassa monitieteellisissä tiimeissä ja yhteistyössä yritysten kanssa. Projekteissa opiskelijat kehittävät kokonaisvaltaista ymmärrystä tulevaisuudesta ja globaaleista haasteista hyödyntäen muotoilun työkaluja ongelmien ratkaisussa.
Mikä ohjasi sinut juuri näiden opintojen pariin?
— Muotoilun ja liiketoiminnan yhdistämisen mahdollisuudet olivat suurin syy maisteriopintoihini. Tarkoitukseni oli ymmärtää, mitä tarvitaan suunnittelualojen rajat ylittävään, monitieteiseen yhteistyöhön rakentamisen alalla.
— Minulla on pitkä tausta sairaala- ja terveydenhuollon tilojen suunnittelusta ja olen ollut mukana useassa isossa ja pienessä sairaalahankkeessa. Alan haasteet innoittivat jatko-opiskeluun ja koin, että IDBM ohjelma pystyisi tarjoamaan työkaluja niiden ratkaisemiseen. Yhteistyön merkitystä on alettu pikkuhiljaa ymmärtämään sairaala- ja terveydenhuollon suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta paremman tulevaisuuden vuoksi lisää ymmärrystä tarvitaan koko ajan monitieteellisestä yhteistyöstä.
Millaisen opinnäytetyön teit?
— Opinnäytetyöni käsittelee suomalaisen sairaala- ja terveydenhuollon suunnittelun liiketoimintaa avointen liiketoimintamallien ja ekosysteemisten liiketoimintaympäristöjen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voisiko avoimet liiketoimintamallit, ekosysteemit ja siten yhteinen logiikka tarjota ratkaisuja alan haasteisiin ja missä eri muodoissa. Lähestymistapa mahdollisti toimijoiden tarkastelun yksittäistä projektin muodostamista laajempana kokonaisuutena.
— Opinnäytetyöni oli aineistoperusteinen tutkimustyö, jossa hyödynsin Grounded theory (GT) menetelmää puuttuvan teorian muodostamisessa. Käytin GT-menetelmää yhdessä tapaustutkimuksessa, Integrated Healthcare Design Oy:ssä ja empiirinen tiedonkeruu tapahtui laadullisin haastatteluin.
Millaisia tuloksia tutkimuksesi tuotti?
— Työssäni ekosysteemisen uudelleenorganisoinnin onnistumisen vaatimuksiksi tunnistetaan luottamus, avoimuus ja siten yhtenäinen logiikka. Tuloksista ilmenee, että suomalaisen sairaalasuunnittelun toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja toimialan haasteiden ratkaiseminen vaatii niiltä yhtenäistä logiikkaa kolmella tasolla:
- unioni
- yhteisö
- teknologia
— Tutkimuksen tulokset perustuvat näiden kolmen riippuvuuden tasoihin, jotka tunnistettiin mahdollisiksi ekosysteemien lähtökohdiksi:
- sairaalasuunnittelun unioni
- sairaalasuunnittelun yhteisö
- sairaalasuunnittelun alusta
— Lopputulemana jokaiselle ekosysteemiteorialle ehdotetaan niille ominaista yhtenäistä logiikkaa riippuen mitä arvoa ekosysteemi tuottaa. Tutkimus tarjoaa uuden käsityksen avoimien liiketoimintamallien ja yhtenäisen logiikan välisestä suhteesta.
— Muotoilussa on potentiaalia huomattavasti paljon muuhunkin kuin esteettiseen ja toimivaan suunnitteluun.
Tärkeä aihe! Mikä mielestäsi on tämän työn merkitys?
— Työ on saanut tunnustusta siitä, että se tuo arvoa kokonaisvaltaisesti sairaala- ja terveydenhuollolle. Aihe on tärkeä, ajankohtainen ja sillä on merkitystä Suomen kontekstissa sekä globaalisti. Tunnustusta on saanut myös analyysin havainnot alaa koskevista haasteista, joihin tulisi puuttua, jotta tasa-arvoinen ja laadukas terveydenhuolto säilyy myös tulevaisuudessa.
Mitä muotoilukoulutus on sinulle antanut?
— Muotoilun koulutus on kehittänyt merkittävästi omaa ajattelutapaani ja avannut mahdollisuuksia olla mukana edistämässä aidosti parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Lisäksi opiskelu monitieteisissä ja kansainvälisissä tiimeissä toi ystävien lisäksi paljon arvokasta kokemusta.
Entä mitä annettavaa muotoilulla on maailmalle?
— Muotoilussa on paljon potentiaalia etenkin asiakaslähtöisyyden ja niin sanottujen pehmeiden arvojen tuomisessa liiketoimintaan. Nykypäivän verkottunut ja monimutkainen liiketoiminnan kenttä asettaa uusia haasteita tulevaisuudelle ja muotoilun ajattelutapaa tarvitaan kun siirrytään kohti avoimuutta ja ketterämpää liiketoimintaympäristöä.
Opinnot ovat nyt takana. Mitä seuraavaksi?
— Jatkan aiheen parissa sekä töiden että jatkotutkimuksen puolesta. Olin onnekas, sillä opinnäytetyöni mahdollisti oman työnkuvani muokkaamisen siten, että kehitän aihetta eteenpäin nykyisen työnantajani kanssa. Aihe on saanut positiivista palautetta myös yliopistolla ja tämänhetkinen aikomukseni on syventää aihetta vielä väitöskirjan merkeissä.
Miltä mielestäsi näyttää muotoilukoulutuksen tulevaisuus?
— Muotoilussa on potentiaalia huomattavasti paljon muuhunkin kuin esteettiseen ja toimivaan suunnitteluun. Etenkin strategisen muotoilun ja palvelumuotoilun merkitys kasvaa tulevaisuuden liiketoiminnassa.
Lopuksi vielä terveisesi tuleville opinnäytetyön tekijöille!
— Kannattaa olla rehellinen itselleen ja muille. Kirjoita sellaisesta aiheesta, joka on ajankohtainen ja se kiinnostaa sinua itseäsi aidosti. Silloin gradun kirjoittaminen ei tunnu työltä vaan on investointi omaan tulevaisuuteen.
Lue Annikan opinnäytetyö täältä.
Kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa esittelemme keväällä 2020 valmistuneita muotoilun opinnäytteitä ja niiden tekijöitä ympäri Suomen.