Hämeen ammattikorkeakoulussa muotoilun koulutus muuttuu syksystä 2020 kahdeksi koulutukseksi: Smart and Sustainable Design sekä Älykäs ja kestävä muotoilu. Koulutusten painopisteenä ovat vaatetuksen, jalkineen sekä lasin ja keramiikan toimialojen osaaminen. Uudelle koulutukselle tavoitellaan laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sen markkinoinnissa on hyödynnetty koulutusagenttitoimintaa, josta HAMK:ssa on pitkä kokemus.
Teksti: Pirjo Seddiki
Smart and Sustainable Design -koulutuksessa painottuu projektiosaaminen ja suurin osa opintojen moduuleista toteutetaan yhteistyössä alan toimijoiden ja yritysten kanssa. Tutkintonimikkeillä Artenomi AMK ja Bachelor of Culture and Arts tutkintoihin valmistava muotoilun koulutus antaa valmiudet työskennellä muotoilun asiantuntijan tehtävissä, muotoilijana alan yrityksissä ja julkisissa yhteisöissä, monialaisasti koostetun osaamisen mukaan esim. muotoilukonsulttina, kestävän muotoilun asiantuntijana tai tuotannollisena toimijana. Koulutuksessa on 30 aloituspaikkaa englanninkieliseen ja 30 suomenkieliseen Älykäs ja kestävä muotoilu -koulutukseen.
Uudet oppimisympäristöt muotoilun Design LAB ja HAMKin Design Factory tarjoavat mahdollisuuden useita koulutusaloja ja asiantuntijaorganisaatioita yhdistäviin opintokokonaisuuksiin. Muotoilun koulutus osallistuu HAMK Smart -tutkimusyksikön ja Design Factoryn toimintaan monialaisissa projekteissa. Uuden kansainvälisen tutkinnon taustalla onkin HAMK:n Smart tutkimusyksikön osaaminen sekä tietojenkäsittelyn koulutusohjelman ja Design Factory -toiminnassa syntynyt innovaatioympäristön kehittämiskokemus. Lisäksi kestävän kehityksen asiantuntemus on koulutusohjelmassa vahvasti mukana. Erityisesti näiden osaamisalueiden yhdistäminen on luomassa tulevaisuuden uutta muotoilua.
Jatkossa Smart and Sustainable -muotoiluosaamista kehitetään maisteritasoiseksi kansainväliseksi koulutukseksi, joka mahdollistaa monipuolisemman yhteistyön sekä tutkimusyksiköiden, että työelämän kanssa.
Kansainvälisen koulutuksen tuotteistaminen
Kilpailu koulutusmarkkinoilla on kovaa ja suomalaiset koulut vielä tuntemattomia. Kansainvälisillä markkinoilla ei voi toimia samoilla keinoilla kuin kotimaassa. Veera Sciaccalla on vankka kokemus kansainvälisen koulutuksen markkinoinnista Hämeen ammattikorkeakoulussa. Tässä hänen vinkit onnistuneeseen kansainvälisen koulutuksen tuotteistamiseen ja markkinointiin:
- Koulutus on ymmärrettävä tuotteena muiden joukossa.
- Uratarinat ja alumnien kokemukset ovat tärkeässä roolissa. Ne välittyvät blogeissa ja sosiaalisessa mediassa sekä nettisivuilla.
- Faktatietoa on oltava myös tiiviissä paketissa, vaikka kuvat ja tarinat ovat pääosassa.
- Selkeä viestintä nettisivuilla on tärkeää, mutta perinteisiä paperille painettuja esitteitä tarvitaan yhä.
- Hinta ei yleensä ole ratkaiseva tekijä koulutuksen markkinoinnissa ja liian alakanttiin hinnoiteltu koulutus saatetaan kokea vähemmän laadukkaana ja ei niin houkuttelevana.
- Koulun brändin tulee olla kiinnostava ja elävä, jatkuva aktiivisuus on tärkeää.
Koulutusta markkinoidaan Suomi edellä. Suomalainen yhteiskunta ja koulutusjärjestelmä ovat ensimmäisiä kriteerejä koulutuspaikkaa valittaessa. Vasta Suomi-brändin jälkeen tulee korkeakoulun ja kyseisen koulutuksen maine. Suomesta nousee markkinoinnissa merkittäväksi itse koulutusjärjestelmän laatu ja sen myötä hyvät työllistymismahdollisuudet. Myös Suomen asema neutraalina ja turvallisena maana on hyvä myyntiargumentti.
Työllistymismahdollisuudet kiinnostavat yleensä kaikkia hakijoita. Työllistymismahdollisuus joko Suomessa tai lähtömaassa vaihtelee maantieteellisesti ja maan taloudellisen tilanteen mukaan. Vauraammista maista ja esimerkiksi Lähi-idästä suomalaisen koulutuksen jälkeen hakeudutaan omaan kotimaahan tai oman kielialueen maihin töihin toisin kuin vähemmän vauraista maista, joista puolestaan odotetaan asettumista Suomeen koulutuksen jälkeen.
Koulutusagentit kansainvälisen koulutuksen markkinoinnissa
Englanninkielistä koulutusta markkinoidaan muun muassa kansainvälisen agenttiverkoston avulla. Koulutusagentti (education agent) on yritys tai organisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukipalveluja ulkomailla opiskelusta kiinnostuneille.
Koulutusagenttitoiminta ei automaattisesti lisää koulutuksen kansainvälistä kiinnostavuutta, vaan vaatii resursseja myös korkeakoululta. Selkeän markkinoinnin lisäksi agenttien on osattava kertoa kaikki koulutuksen yksityiskohdat asiakkaalle. Koulutusta myyvien agenttitoimistojen kenttä on varsin kirjava ja siksi on syytä kiinnittää tarkasti huomiota toiminnan eettisyyteen. Referenssit ovat usein erittäin hyödyllisiä ja hyvin toimiva agenttisuhde on koululle arvokas. Agenttitoimintaa harkitsevat tuli kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Koulutustuotteen yksityiskohdat on oltava selkeästi argumentoitavissa.
- Pääsyvaatimukset ja prosessit tulevat olla helposti avattavissa asiakkaille.
- Valitse koulutusagentit huolellisesti ja seuraa toimintaa aktiivisesti – liikkeellä on myös epärehellisiä toimijoita!
- Pidä huolta hyvin toimivista agenttisuhteista! Yhteyksien ylläpito ei hoidu muun työn ohella, vaan vaatii päätoimista työtä.
Yhteydenpito agenttien kanssa
Agentit pyritään tapaamaan ainakin kerran vuodessa paikan päällä kasvotusten, joidenkin kanssa tapaamisia on useamminkin. Jatkuva yhteydenpito on välttämätöntä ja se voi olla vain ajankohtaisten kuulumisien kyselyä. Agenteissa on kuitenkin eroja ja parasta tulosta tuottaviin ollaan aktiivisesti jatkuvassa yhteydessä.
Tulosta arvioidaan hakijamäärillä ja näistä pääsykokeet läpäisseiden määrällä, jolloin mukaan tulee myös laadullinen arvio. Pelkkä hakijoiden määrä ei kerro todellisesta tuloksesta, jos he eivät läpäise hakuprosessia.
Aktiiviseen myyntityöhön yhdessä
HAMK:n englanninkielisiin koulutusohjelmiin saapuvista muista kuin Suomen kansalaisista jopa 60% on tullut agenttien välityksellä. Tämä on selkeä osoitus agenttiverkoston merkityksestä. Agenttimarkkinoinnin systemaattisuus on saavutettu hyviä tuloksia pienelle toimijalle globaaleilla koulutusmarkkinoilla.
Markkinoita hallitsevat suuret vakintuneet toimijat mm. USA:sta ja Isosta-Britanniasta. Suomalaiselle korkeakoulutukselle olisi edullista, jos useampi korkeakoulu olisi mukana agenttien listoilla. Volyymia kaivataan esimerkiksi Japanin markkinoille, joissa yksittäisen pienen toimijan mahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät silloin, kun tavoitteena on myydä satoja koulutuspaikkoja.
Muotoilun alalla koulutuksen vientipotentiaalia olisi Sciaccan kokemuksen mukaan paljon ja kiinnostusta agenttitapaamisissa sekä koulutusmyyntimessuilla on kiitettävästi. Kysyntään kannattaisi vastata ja saada kaikkia korkeakouluja mukaan aktiiviseen myyntitoimintaan myös koulutusta myyvien agenttien kautta. Samoilla markkinoilla kilpailu ei ole vaarana, sillä useampi korkeakoulu Suomesta toisi etua kaikille markkinoitaville koulutuksille.
Lisätietoja:
Pirjo Seddiki
pirjo.seddiki@hamk.fi